Eastbourne ja kalkkikivikalliot

Päätimme sitten kuitenkin lauantaina lähteä ajelemaan rannikolle, Eastbourneen, kalkkikivikallioita ja Atlantia katsomaan. Matka kesti yli kaksi tuntia suuntaansa, vaikka matkaa oli vain 90 mailia, noin 145 km . Päätimme taas välttää moottoriteita, ja koska meiltä kaakkoon päin ei vie suoraa valtatietäkään, päädyimme ajelemaan osan matkaa kapeita, pieniä kyliä halkovia teitä pitkin.

Toisaalta näin näki paljon enemmän kuin isompia teitä ajaessa. Navigaattorin avulla suunnistaminen on helppoa. Koko perhe on takuulla sisäistänyt sanan kiertoliittymä ja sanonnan käänny vasemmalle/oikealle kiertoliittymästä, toinen erkanemiskaista. (uusi sana sanavarastoon) Näimme vihdoin maitoautonkin. Meillä päin maitoautot eivät kaiketi enää kierrä, koska emme ole yhtään sellaista aiemmin nähneet, mutta nyt sitten näimme. Onhan se jotain perienglantilaista sekin.

Matkalla osui ihan sattumalta silmään myös Long Man. Hieno oli. Eastbournessa suuntasimme Beachy Headiin katsomaan niitä kalkkikivikalliota. Tuuli oli viedä auton oven mennessään, kun astuimme autosta ulos parkkipaikalle. Puutkin olivat kasvaneet tuulensuuntaisesti. Onneksi ei satanut, sillä sateenvarjosta ei ainakaan olisi ollut mitään hyötyä.

Kallioiden reunat olivat jyrkät ja ihan lähelle reunaa ei pahemmin huvittanut mennä. Kolme toisen maailmansodan aikaista hävittäjäkonetta lensi meren yllä juuri kun pääsimme niemen kärkeen. Tuntui kuin olisi astunut BBC:n sotadokumenttiin, koneiden äänetkin kuulostivat tutuilta.

Kumpuilevia niittyjä täplittivät lampaat ja lehmät. Maisemat olivat tietysti luonnossa paljon jylhemmät kuin mitä kuvista voi päätellä.

Minä olin kaivannut englantilaisia niittyjä kiviaitoineen ja vihdoin tässä kylässä näin nekin.

Kotimatkalla ajoimme rantaa pitkin Brightoniin, jossa kävimme ihmettelemässä nopeasti nousevaa vuorovettä ja keräämässä muistoksi simpukankuoria. Kuvissa ilma näyttää kurjalta, mutta itse asiassa aurinko paistoi suurimman osan aikaa ja auton lämpömittari näytti 14,5 astetta. Eli Suomen kesäkelit...

Suosittelen kaikille auton vuokraamista Englannissa ja ajelemista maaseudulla. Tiet ovat kapeita, mutkaisia ja kulkevat idyllisten kylien läpi. Automaattivaihteet ja navigaattori autoon niin pystyy keskittymään ajamiseen vasemman puoleisessa liikenteessä. Täällä nopeusrajoitukset ovat tosin hurjia, yllä olevan kylän läpi kulkevalla kapealla tielläkin oli 40 mailin (noin 70 km/h) nopeusrajoitus, mutta nehän ovatkin korkeimmat sallitut nopeudet, joskin täällä kyllä ajetaan lujaa.