Moni ostaa useamman lehden. Itse ole päätynyt Sunday Timesiin, siinä on hyvä paino-hintasuhde: lehti liitteineen painaa jotakuinkin yhden kilon. Edellisellä kertaa täällä ollessamme olin vannoutunut Independentin lukija, mutta nyt Independentin sunnuntainumeron mukana ei enää tule kirjallisuusliitettä (se on perjantain numerossa), joten olen siirtynyt Timesin lukijaksi.
Sunnuntain aamupalalle kuuluu myös lehdenhakureissulle Londiksesta ostetut tuoreet sämpylät. Muutenhan täällä koko leipäkulttuuri on surkeaa. Kaiholla vaan ajattelee suomalaisia leipätiskejä. Täältä kun saa lähinnä paahtoleipää, vehnää tai kokojyvää, ja erilaisia vehnäpolakoita ja -sämpylöitä. Kerran ostin lapsille iloksi vehnäpaahtoleipää, josta oli vielä reunat leikattu pois.
Muutenkin kaupassakäynti on aikaa vievää puuhaa. Nyt tietysti sujuu jo paremmin kuin alussa. Mitään vakikauppaa meillä ei ole. Käymme Sainsburyssa, Tescossa, Morrisonissa ja Asdassa. Osa ruuasta on selvästi halvempaa kuin Suomessa, mutta osa niistä ruuista, joita Suomessa olemme tottuneet ostamaan, ovat selvästi kalliimpia. Kauppaketjujen omat tuotemerkit ovat huomattavasti "merkkituoteitta" edullisempia. Kahvi on hirvittävän hintaista, 250 grammaa saa juuri ja juuri alle kolmella punnalla. Eikä se ole edes hyvää.
Liha on ehkä hiukan edullisempaa kuin Suomessa. Yhtään ainoaa marinoitua lihapakettia en ole täällä nähnyt. Sen sijaan täältä saa hyviä valmiiksi täytettyjä paistirullia ja kanoja. Kokonaisia pakastamattomia kanoja saa joka kaupasta. Vihannespuolella mukavinta ovat valmiiksi suikaloidut tuoreet wokvihannespakkaukset, jotka ovat edullista ja nopeaa ruokaa.
Ostosten tekoa hidastaa vielä se, että täällä joka toisen hyllyn reunassa on erilaisia tarjouskylttejä Ota 3, maksa 2 tai 2 yhden hinnalla, kaksi kahdella punnalla jne. Tavaroita valitessa täytyy siis olla tarkkana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti