London calling

Syysloma se on meilläkin, koska sellainen siellä kotikonnuillakin lapsille on suotu. Heti maanantaiaamuna lapset ja minä hyppäsimme junaan ja suuntasimme Lontooseen. Aikaa kun ei ole (ainakaan minun mielestäni) hukattavaksi. Tässä englanninpunaista samassa kuvassa, vain postilaatikko puuttuu. Arkipäivänä junaliput olivat paljon kalliimmat kuin viikonloppuna, mutta toisaalta Lontoon päässä oli paljon väljempää kuin edellisellä käyntikerrallame toissa lauantaina.

Ensimmäinen kohteemme oli National Gallery. Siellä tutustuimme maailmantaiteeseen aina Leonardo da Vincin Luolamadonnosta Monet'n lumpeenkukkiin. Lapset jaksoivat mukavasti kierrellä katselemassa tauluja puolentoista tunnin ajan. Käynillä oli myös opetuspuolensa. Kävimme kotona läpi kirjastosta löytämääni lasten taidekirjaa Taideseikkailu faraoiden haudoista virtuaalimaailmaan. Kirjasta tuttuja tauluja oli sitten kiva bongailla museon seiniltä. Suosittelen kyseistä teosta Lontooseen matkaaville lapsiperheille, joita taide edes hiukan kiinnostaa.

National Gallerylta jatkoimme matkaa (Kävellen tietysti! Kaukoviisaasti olin varannut laukkuun lapsille "bensaa", jotta kävely sujuisi reippaasti.) British Museumille. Matkaoppaan mukaan paikka ei juuri lapsia kiinnosta, mutta olen asiasta eri mieltä. Loistava paikka, jossa osaan näyttelykohteista saa koskeakin. Ja missä muussa paikassa voisi yhdellä kertaa nähdä sellaisen määrän esineitä eri kulttuureista. Harmi vain, että olimme reilun tunnin tutustumisen jälkeen kaikki jo aika väsyneitä ja nälkäisiä, joten päätimme palata Aasian, Afrikan ja Amerikan osastoille toisena päivänä. National Gallery ja British Museum on kumpikin pääsymaksuttomia, eli niissä voi hyvin vierrailla pikaisestikin. Lapset ostivat kummankin museon kaupasta matkamuistoja, joten näin tuimme omalta osaltamme museoiden toimintaa.

Kotimatkalle junaan raahautui kolme uupunutta retkeilijää. Aivan loppumetreillä ennen Waterloon asemaa alkoi ravakka sade, joten uupuneet retkeilijät vielä kastuivat ennen junaan nousuaan. Tämä päivä onkin sitten vietetty leväten (= laiskotellen), sillä huomenna olisi tarkoitus jälleen suunnata Lontooseen. Tällä kertaa toivottavasti pääsemme ajelulle London Eyehinkin.