tiistai 21. lokakuuta 2008

Viikonlopun vipellykset

Lauantaina pääsin vihdoin pitkälle kävelylenkille. Ilma suosi taas ulkoilua ja päätinkin kävellä Crookham Villagen kautta Fleetin keskustaan ja sieltä Reading Roadia takaisin kotiin. Lähdin kävelylle puolta päivää ennen, ja jo tuolloin innokkaimmat pubiin matkaajat olivat liikkeellä. Fleetin läpi virtaa Basingstoken kanaali, ja sen varrella näkyi englantilaisia jokilaivoja. (kuvia myöhemmin, kun käymme jokivarressa lenkkeilemässä). Jussi vei lapset tällä välin puistoon. Geokätköä etsiessään he sattumalta löysivät aivan läheltämme uuden leikkipuiston, joka oli piilotettu pensaiden taakse niin hyvin, ettei siitä näkynyt mitään tielle päin.


Sunnuntaina ajoimme Blackbushin lentokentälle, jossa pidetään joka viikko suuret markkinat. Kyse ei ole kirpputorista eikä oikein toristakaan. Hieman epäilyttavistä lähteistä osa tavarasta lienee peräisin. Markkina-alueella oli lukuisia ruokakojuja, vaate-, peli-, koru-, laukku- ja kosmetiikkamyyjiä ym. Ostimme halvalla joulukortteja varten askartelumateriaalia. Lapset saivat Star Wars -yöpuvut, ja minäkin ostin yöpuvun. Viitaten aiempaan: yöpukuni oli Marc & Spencerin paketissa, mutta paidankauluksesta oli leikattu merkkilappu pois.


Iltapäivällä kävimme pubilounaalla toisen suomalaisen perheen kanssa. Ensimmäinen yrittämämme pubi oli täynnä, joten päädyimme Elvetham Heathin pubiin. Elvetham Heath on neutraali, uusi, hajuton ja mauton asuinalue Fleetin toisella reunalla. Jonkin sekaannuksen tai kokin sairastumisen vuoksi jouduimme odottamaan ruokaa pienen ikuisuuden. Erittäin pahoillaan oleva pubimanageri antoi lohdutukseksi lapsille ilmaiset jäätelöpallot ja aikuisille viinipullon mukaan.
Pyörähdimme vielä paikallisessa leikkipuistossa ja ihmettelimme jälleen kerran englantilaisten vähäistä pukeutumista. Aurinko oli mennyt pilveen ja tuuli aika lailla. Paikalliset lapset kuitenkin kiipeilivät puistossa nilkkasukissa ja t-paidoissa. Meillä oli villatakit, huivit ja ja ulkotakit visusti päällä ja silti tuntui viileältä. Kun pääsimme kotipihaan, alakerran noin 2,5-vuotias poika harrasti rullalautailua pihalla täysin ilman vaatteita. Muut perheen lapset pyöräilivät shortseissa ja t-paidoissa. Joko ihmiset täällä ovat karaistuneita tai sitten me suomalaiset olemme kylmänarkoja. Meidän perhe on kuitenkin aina varustaunut kuin naparetkelle, jos paikallisiin ihmisiin verrataan.



Ajellessa nappasin autonikkunasta tämän kuvan metsäisiltä teiltä. Ehkä siitä saa edes pienen käsityksen siitä, mitä edellisessä postauksessa yritin selittää puista ja teistä.

Ei kommentteja: